Vuodenvaihteen 2018 muutoksia

29.12.2017

Yhteisöverokanta
Yhteisöverokanta (mm. osakeyhtiöiden) pysyy muuttumattomana 20 prosentissa.


Ansiotuloverotus
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset ja yleisen ansiotason nousu, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Valtion tuloveroasteikko vuonna 2018:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 200–25 700 8 6
25 700–42 400 518 17,25
42 400–74 200 3 398,75 21,25
74 200– 10 156,25 31,25


Peruskorko vuoden 2018 alussa
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia 1.1.2018 alkaen vuoden 2018 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.


Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2018
Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2018 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin.


Kiinteistöveroprosentit
Yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (2017: 0,93–1,80 prosenttia).

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (2017: 0,93–1,80 prosenttia).

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan 0,41–0,90 prosentissa. Kunnat päättävät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa.


Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennetaan
Työnantajan kustantama koulutus on vuoden alusta työntekijälle verovapaata, jos koulutus on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.


Yle-vero
Yleisradiovero poistuu noin 390 000 pienituloiselta henkilöltä. Yleisradioveron maksukynnys nousee palkkatulon osalta nykyisestä noin 11 044 eurosta noin 14 750 euroon. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys kohoaa nykyisestä noin 10 294 eurosta noin 14 000 euroon. Samalla korotetaan veron enimmäismäärää 143 eurosta 163 euroon.


Toimintamuodon muutokseen varainsiirtoverovapaus
Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Näin helpotetaan tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valintaa.


Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle 1.1.2018
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen maahantuojien tuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnon tehtäväksi 1.1.2018 alkaen.

Toimivalta on 1.1.2018 alkaen Verohallinnolla, jos maahantuoja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin silloin, kun Tulli hyväksyy tulli-ilmoituksen, joka on annettu tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseksi tai osittain tullittoman väliaikaisen maahantuonnin tullimenettelyn soveltamiseksi niihin.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityt maahantuojat ilmoittavat 1.1.2018 alkaen maahantuonnin arvonlisäveroa koskevat tiedot Verohallinnolle arvonlisäveroilmoituksella oma-aloitteisessa verotuksessa. Näiden Verohallinnon toimivaltaan kuuluvien maahantuojien ei tarvitse enää ilmoittaa arvonlisäverotukseen liittyviä tietoja tuonnin tulli-ilmoituksella. Tulli toimittaa näistä tuonneista tullauksen entiseen tapaan, mutta ei enää vahvista maahantuonnista suoritettavaa arvonlisäveron määrää tai arvonlisäverottomuutta tullauspäätöksellä.

Tullille jää muiden kuin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien maahantuonnin arvonlisäverotus. Tämä tarkoittaa esim. matkustajatuontien arvonlisäverotusta. Tulli vastaa jatkossa myös tullisäännösten vastaisen tuonnin maahantuonnin arvonlisäverotuksesta ja valvoo suorittamansa maahantuotavien tai maahantuotujen tavaroiden liittyvän yritystarkastuksen ja muun tulliselvitystä koskevan valvonnan yhteydessä maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron oikeellisuutta.

Tulli vastaa maahantuonnin arvonlisäverotuksesta myös silloin, kun tuojana on alvrekisteriin merkitty luonnollinen henkilö, jos tuonti ei liity tuojan liiketoimintaan. Tuoja käyttää tällaisessa tuonnissa henkilötunnustaan. Esim. alv-rekisteröity yksityinen elinkeinonharjoittaja käyttää tulli-ilmoituksessa 1.1.2018 alkaen henkilötunnustaan tuodessaan tavaraa yksityiskäyttöön.

Ahvenanmaan maakunnan ja Manner- Suomen välisessä verorajaverotuksessa välilliset edustajat ovat jatkossakin verovelvollisia maahantuonneissa, joissa päämiehenä on yksityishenkilö tai oikeushenkilö, joka ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (esim. yleishyödyllinen yhteisö, joka ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä).


Yritykset tarvitsevat LEI-tunnuksen osakekauppaan
Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat 3. tammikuuta alkaen LEI-tunnuksen, jos ne tekevät kauppoja pörssiosakkeilla, ETF-rahasto-osuuksilla tai muilla pörssinoteeratuilla arvopapereilla. Johdannaisten kauppoihin tunnus tarvitaan jo nyt. Tunnusta haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta.


Rakentamis- ja ympäristöasioista valittaminen KHO:een edellyttää valituslupaa 1.1. alkaen
Tasavallan presidentti on vahvistanut eräiden ympäristölakien muutokset, jotka koskevat muutoksenhakua ympäristöasioissa. Lainmuutosten mukaan valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaaditaan jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä.

Valituslupaa on haettava, jos aikoo valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valituslupa tarvitaan jatkossa myös valitettaessa hallinto-oikeuden tekemistä luonto- ja lintudirektiivien lajeista johtuvista poikkeuslupapäätöksistä.

Ympäristönsuojelulain nojalla annettaviin ympäristöministeriön päätöksiin haetaan jatkossa muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta eikä enää ensiasteena korkeimmalta hallintooikeudelta.

Vesitalouslupien sekä vesitalouslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyasioita koskevat valituskirjelmät toimitetaan jatkossa suoraan Vaasan hallinto-oikeudelle eikä enää asiasta päättäneelle viranomaiselle.


Uusi etu- ja sukunimilaki tulee voimaan vuoden 2019 alusta
Uudella lailla nimiin liittyvää valinnanvapautta lisätään ja kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä väljennetään muun muassa mahdollistamalla sukunimiyhdistelmät. Käytössä olevien sukunimien suoja säilyy nykyisenä. Lapsen edun huomioon ottamista lapsen nimiä koskevassa päätöksenteossa vahvistetaan.

Osana uudistusta tulee jo 1.1.2018 alkaen voimaan lainmuutos, jonka mukaan nimilainsäädäntöä sovelletaan myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin. Näin esimerkiksi voimassa olevan nimilain mukainen oikeus yhteiseen sukunimeen koskee vuoden 2018 alkaen myös rekisteröityjä parisuhteita. Uuden etu- ja sukunimilain voimaantulessa vuonna 2019 sen puolisoa koskevia säännöksiä sovelletaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin.


Alkoholilaki voimaan maaliskuussa – osa muutoksista voimaan heti 1.1.2018
Vahvojen oluiden ja siiderien sekä long drink -juomien myyntiä vapautetaan kaupoissa, ravintolat saavat mainostaa happy hour - tarjouksiaan, käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupia saa hakea ja väkevien alkoholijuomien hintamainontaa vapautetaan verkossa. Ravintoloiden aukioloa koskeva sääntely poistetaan, mutta anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta 1.3.2018.


Romutuspalkkio ja sähköautojen hankintatuki sekä muuntotuet voimaan
Määräaikainen laki romutuspalkkiosta, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta tulee voimaan 1.1.2018. Yksityishenkilö voi saada tukea uuden vähäpäästöisemmän auton hankintaan romutuspalkkion tai hankintatuen kautta, tai vanhan auton muuntamiseen kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Laki on voimassa 31.12.2021 asti. Romutuspalkkio on kuitenkin käytössä vain 31.8.2018 asti.

Romutuspalkkion määrä on 1000-2000 euroa hankittavan auton käyttövoimasta ja hiilidioksidipäästöistä riippuen. Palkkion saa auton myyntihinnan alennuksena uuden auton hankinnan yhteydessä. Lisäksi autoala voi halutessaan osallistua romutuspalkkioon uuden auton lisäalennuksella. Romutettavan henkilöauton tulee olla vähintään 10 vuotta vanha ja viimeisen kalenterivuoden aikana sekä romututettavaksi vietäessä liikennekäytössä. Lisäksi vaaditaan, että romutuspalkkion saajan tulee olla omistanut romutettavaksi vietävän henkilöauton yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ennen romutusta.

Uuden täyssähköauton ostajalle tai pitkäaikaisvuokraajalle maksetaan hankintatukea 2000 euroa vuosina 2018–2021. Yksityishenkilö voi myös saada tukea henkilöautonsa muuntamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Tuet ovat voimassa vuosina 2018- 2021.Tukien myöntämisestä vastaa Trafi.


Trafin maksuihin alennuksia
Trafin maksuihin tulee alennuksia. Muutoksia tulee lähinnä ajoneuvojen rekisteröintipalveluihin, joiden hinnat laskevat keskimäärin 15 prosenttia.

Autoon voi hankkia yksilölliset erityisrekisterikilvet vuoden alun jälkeen 750 eurolla, kun maksu on tähän saakka ollut 850 euroa. Väliaikaista siirtoa tai käyttöä varten myönnettävän siirtoluvan hinta alenee 16 eurosta 13 euroon.


Kalastonhoitomaksu nouse
Vuoden 2018 alussa kalastonhoitomaksulla on uudet hinnat. Koko kalenterivuoden kalastonhoitomaksu nousee 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksu 15 euroon ja yhden vuorokauden maksu kuuteen euroon.

Suomessa kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos kalastaja on iältään 18–64-vuotias ja hän kalastaa muutoin kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla.


Riistanhoitomaksu nousee
Riistanhoitomaksu nousee kuudella eurolla ensi vuonna. Maksu on vuodesta 2018 alkaen 39 euroa. Korotuksen avulla kehitetään riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja Omariistapalvelua sekä hoidetaan riistan elinympäristöjä entistä paremmin.


Kiinteistötoimitusmaksut alenevat
Kiinteistötoimitusmaksut alenevat keskimäärin 0.8 %. Yleinen kiinteistötoimitus on alle 1.000 neliömetrin kokoisen omakotitontin lohkominen. Siitä perittävä toimituskorvaus laskee noin 2,3 prosenttia 850 euroon.

Lähteet: Finlex, VM, OM, Eduskunta, Verohallinto, Tulli, MMM, LVM, YM. Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta tai niiden muuttumisesta. 29.12.2017

KIRKKONUMMI
Engblom & Co Oy
Purokummuntie 1
FI-02400 KIRKKONUMMI
PL 11, FI-02401
office@engblom.fi
Puh. +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525


LAHTI
Engblom & Co Oy
Novatalo
Rauhankatu 11, 3. krs.
FI-15110 LAHTI
marjo.ranta@engblom.fi
Vaihde +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525